Saukko-patsasmiehellä on hymy herkässä

Teksti Pirjo-Pauliina Lindström, kuvat Paul Fletcher (11/2019)

Seuran vuosikokouksessa helmikuussa 2019 oli jälleen jännitystä ilmassa – kuka mahtaa saada Saukko-patsaan edellisen vuoden ansioista seuramme hyväksi. Tämänvuotinen saaja olisi ansainnut kunnian jo monena aiemmanakin vuotena, sillä kyse ei ole vain yhteen vuoteen ajoittuvasta toiminnasta. Jukka ”Juki” Pohjolainen on ilahduttanut jäseniä positiivisuudellaan ja musiikkiesityksillään useissa seuran juhlissa ja mausteena on ollut nauru, hymy ja myönteisen ajattelun sanansaattaminen.

Aurinko tervehtii meitä haastatteluhetkellä

Kaikki on kohdallaan, kun tapaamme kahvittelun merkeissä. Jukin aurinkoinen ilme on yhtä taivaalla paistavan loppusyksyn auringon kanssa. Minulle tuli mieleen taannoinen tv-mainos Oltermanni-juustosta. Siinä Jukin ilme oli sitä häntä itseään. Juki katsoo, että positiivisen elämänasenteen taustalla on kotikasvatus. Harrastuksia on monia – musiikki, laulu, ruoan laittaminen ja ateriointi vaimon ja lasten kanssa, jääkiekko, entinen SaPKon jääkiekkoilija, nykyinen harrastusseura on  teatteri- ja TV alan ihmisistä koostuva raittius- ja urheiluseura ZOOM, kuorolaulu ja showmainen teatteri. Osoituksena siitä on tuleva juontokeikka sirkustirehtöörinä. Monipuolinen mies!

Musiikki on johdattanut miehen myös nykyiseen leipätyöhön – hän toimii Savonlinnan Oopperajuhlien tuotantopäällikkönä. Mies tuntuu olevan kovin kysytty – haastattelun aikana hänen puhelimensa soi vähän väliä.

Talviuintiharrastuksesta lisää positiivista energiaa

Juki kertoi kerhoon liittymisestään 95-vuotisjulkaisussamme hyvin kuvaavin sanoin. Tomera jäseniä hyväksyvä Sirkka, suosittelija Kimmo ja kamala sää ovat jääneet Jukin mieleen. Ensimmäinen kerta talviuimariksi aikovalle ei ole koskaan kovin miellyttävä, etenkään syysmyrskyssä pimeällä.

Mutta kun muutaman kerran sitä harjoittelee, hyinen ihanuus voittaa. Niin kävi Jukillekin, liittymisvuosi oli 2005. Muutama vuosi myöhemmin uintireissukaveriksi tuli myös vaimo. Nykyään käyntikertoja tulee neljä viikossa. Harrastus on avioparille yhteinen rentoutumisen ja jäsenkaverien tapaamishetki.

Juhliemme vakioesiintyjä

Seuramme juhlat eivät ole oikein mitään, ellei Juki kavereineen pääsen irrottelemaan. Kun Tonnin stiflat -kappaleen ensi tahdit alkavat soida, rytmit vievät mukanaan. Jukilla on muutamia luottosoittajia, jotka tulevat juhliimme soittamaan, vaikka eivät olekaan jäseniämme. Palkaksi he saavat ainahyvät löylyt ja uinnin siinä lomassa. Yksi Jukin esittämistä hiteistä on Hyvä, paha, ruma mies. Siinä esityksessä on virtaa, ja yleisö on aina innolla mukana.

Jukille on kertynyt työn puolesta useita ulkomaisia musiikin kanssa tekemisissä olevia ystäviä. Kun nämä kaverit tulevat Suomeen, ensimmäinen kysymys on, että ”…kai me sitten menemme saunomaan ja uimaan?” Tässä mielessä hän on myös ilosanoman saattaja.

Menetys tuo kyyneleet silmäkulmiin

Elämä on suonut Jukille paljon luontaisia lahjoja, jotka yhdessä antavat elinvoimaa muillekin annettavaksi. Nämä ominaisuudet olivat avainasemassa, kun muutama vuosi perheen rakastama Lapin koira Cahppe katosi kesäpaikan pihalta. Cahppe on saamen kieltä ja tarkoittaa Mustia. Cahppe oli usein Jukin mukana saaressa. Se odotti portin ulkopuolella ja sitä saattoi rapsutella ja silitellä, kiltti kun oli. Sitten eräänä kesäpäivänä maaseudulla koiraa ei ollutkaan pihalla. Juki käytti kuukausien ajan kaikki mahdolliset keinot löytääkseen Cahppen. Talot käytiin läpi, somea käytettiin ahkerasti – ei tulosta. Niin rakas koira oli hävinnyt. Juki on ottanut itsesuojeluvaiston käyttöön – koira on jossain hyvässä kodissa ja hyvässä hoidossa. Joku muukin oli halunnut Cahppen omakseen. Elämä jatkuu ja ikävät tapahtumat jäävät historiaan, Cahppea perhe ei kuitenkaan unohda.

Kiitämme Jukia ja housebandia ikimuistoisista musiikki- ja lauluesityksistä vuosien varrella. Juhlia on jatkossakin, joten Jukilla riittää hommia seurassamme edelleen.

Talviuimarienkerho kiittää Jukia ja toivottaa hyvää jatkoa!